Talet söker ibland bekräftelse inåt, ibland utåt

Opettaja

24.2.2007 13:38

Ope on ihminen, jolle tarkoitusperät ovat joskus olla-itseä varten ja joskus olla-muita varten. Tämä hankaloittaa sillä myös ope oppii vain kokemustensa kautta ja joutuu olemaan zik-zak kuten kuorsauksen etumerkit: pelkkää ääntä.

Sorry siis kaikki turhat jutut, minä olen siinä silloin egoismin valtaamana ja hankin siis itselleni vain tietoa miten mitkäkin kiemurat menevät. En suosittele, tämä on paha laji kun ei ikinä tiedä onko kyseessä hologrammi vai kuva. Kun ei voi mitenkään erottaa koska kieli on vain kieli. Sen avulla ilmaistaan totuudet ja valheet, kokeilut ja mielihyvät. Sen avulla siis tulee niin paljon ulos ja tiedä häntä mikä siis on totta. Pitäisi olla lamppu otsassa joka palaa, jotta vastapuoli tajuaa onko toisen sanat nyt itseä vai toisea varten. Minä olen kylläkin siinä rehellinen (aina) että sanon aina mitä teen. Minä siis sanon milloin olen kotona ja milloin en. Minä sanon olenko homo,lesbo,transu vai ei eli kun minä sanon mitä edustan sitä myös teen. Tässä suhteessa en siis valehtele, enkä manipuloi. Minä olen varmasti minä, en siis ol olevinaan kukaan muu.

Lopulta siis: En siis ole lesbo enkä transu enkä mikään näistä joita typerä saattaa minusta miettiä, tajua jo ainakin sen, se loukkaa minua oikeasti, sillä olen normaali hetero ja minun syvin uskomukseni on sitäpaitsi vielä se, että Jumala oikeasti halusikin että nainen on myös biologisesti nainen. Minä sen sijaan olen sitä mieltä, että naisen on saatava sanoa että on myös seksuaalinen olento vaikka se katsotaan samalla vähän oudoksi. Se ei saisi olla outoa, se ei vielä yksin ole mikään tae kevytkenkäisyydestä vaan rehellisyydestä sillä moni avioliittokin kärsii samasta syystä, että naiset ovat tässä asiassa lukossa. Mieti siis minkälainen nainen on terve, ennenkuin mietit minkälainen nainen on poikkeava seksuaalisesti.

Minä siis sallin lesbojen olla ja saada lapsia koska lapset ovat ihania mutta minä, jos tajuisin miten nämä gender-ongelmat menevät todella, katsoisin uudestaan onko sekin harha? Siis haluaisin olla Jumalan käsi ja ojentaa luonto luonnoksi (jota kukaan ei ole) mutta sinä aikana kun maailma sekoaa ja on vähän hukassa, olkoon kuka vaan sitä mitä haluaa ja antakoon anteeksi minun vanhanaikaiset katoliset uskomukseni. Anteeksi siis minun mielipiteeni. En siis aio loukata ihmisiä jos he haluavat tunnistaa ja olla lesboja, okay, olkaa sitten.

Mutta minä en (!) sitä haluaisi olla ja minun olotila tuntuu yököttävältä jos joku sellaista on edes hetkeksi uskonut. Miksi se yököttää on siksi, että minun elämässäni on ollut läheinen ihminen jolle lesbous oli ainoa tie olla olemassa ja silti hän ei ole lesbo. Hänen viimeinen mahdollisuus saada edes jotain hyväilyä oli toiselta naiselta ja hän meni mukaan vain psyykkisen olotilan takia, siis sen takia, että ei olisi voinut elää ilman minkäänlaista fyysistä kontaktia. Kun kukaan ei siis kohtaa eikä edes kosketa eikä sano ikinä mitään jossa on rakkautta ihminen pakenee mutta onko tämä kaikkien lesbojen tarina ? sitä en voi tietää. Tämä hänen kokemuksensa (on nyt naimisissa miehen kanssa ja asiat rullaavat kuten Saarinen sanoo) on koskettanut minua. Minä siis mietin asioita aina monelta kantilta, että sitten itse voisi siitä puhua. Samalla opettaja ei ole sama kuin Pöllö vaikka hän puhuu pöllöstä eikä ole voileipä vaikka piirtää sellaisen.

Minä olen täysin terve ja mielestäni minulla on harvinaisen terve ajattelu, ja siksi näin suorapuheinen, mutta älä ala heti hakemaan erilaisia viitteitä, että joku sopiva diagnoosi tai seksuaalinen suuntaus rupeaisi selittämään yhtään mitään. Minä pidän testosteronihajuisista kunnon miehistä jotka haisevat myös hielle ja ovat parrakkaita ja miehiä - (ei pojankloppeja enää) mutta SILTI SIVISTYNEITÄ eli joiden mieli liikkuu maallisesta ylemmissä asioissa.
Capiche?