Sympaattisuus vs empaattisuus

Homo Garrulus sanoi...

Tarinankertominen ei luo oikeaa todellisuutta sellaisenaan sillä se rakentuu oletukseen, että se minkä koet olisi lähtökohtaisesti jotenkin objektiivista. Vain silmät/korvat/tunneaisti kertoo oikeasta todellisuudesta ja jos haluat otan Afrikan minäkin mistä sinä haluat puhua ja Maslowin teoria tarpeista.

Historiamme on osaksi genotyypeissämme (ÅA Portin). Se tarkoittaa, että jos lähtökohtaisesti on ollut huonot mahdollisuudet saada ravintoa sellainen köyhyys elää geeneissä valmiiksi. Valmiiksi köyhän geenit tukevat köyhyyttä vahvistaen omia myös vääriä prosesseja, sillä ilman ulkopuolista apua tai kehän reflektoimista oikeilla peileillä (mikä on psykoanalyysin lähtökohta) ihmisen stigma jatkuu koska sen piirre on geeneissä. Köyhä vahvistaa köyhyyttä tekemällä virheitä uudelleen ja uudelleen koska käsikijoitus on käyttäytymistieteellisesti jo väärä. Vaikka hän senkin jo tunnustaisi hän silti toimii väärin, koska hänen reaktio ulkomaailmaan on väärä. Jos reaktio on suhteessa ulkomaailmaan väärä hän ei kykene reagoimaan oikein hiuksenhienoissa (bifurkaatio) situaatioissa vaan helpoin tie biologisesti ottaa ohjakset. Vanhat tottumukset ovat myös tottumuksia, joiden näkyvyyttä ei voi kontrolloida. Sadistinen luonne on sadistinen vaikka peittääkin sen kuten RR olemalla lukenut.

Lukeneena voi hämätä suurta massaa mutta ei intelligentiaa, joka ei orientoidu enää tunnetasolla tai käyttäytymisen tasolla biologisesti vaan hallitsee omat tunteensa (stoalaisuus). Intelligentia ei siis ole nimi ryhmälle, joka on lukenut vaan ryhmälle joka osaa ajatella myös mitä itse ajattelee ja miksi. Osaa reflektoida teorioihin nähden myös oman sadismin, oman kateuden ja oman laiskuuden. Näkee myös negatiivisen itsessään jota RR ei huomaa mielestäni ja sen takia hän huutaa tynnyristään meille muille, ettei jaksa lukea. Hän uskoo, että hän hämää intelligentiaa sillä, että puhuu viisauksia niitten lähteiden mukaan mitä "bruukataan" puhua. Kun kokonainen kulttuuri "bruukaa" (olla tapana, en tiedä miten taivutetaan) ajatella että tämä on se mitä yleensä puhutaan kun halutaan olla intelligenttejä niin minun mielestä sellainen ihminen on vain sairastunut "tieteeseen" siinä missä kirkko on sairastunut "uskostapuhumiseen" eli kumpikaan ei tiedä eikä usko sanan varsinaisessa merkityksessä.

Tietäminen kun se on ikoniksi valmistettu ja omakohtaisesti koettu tautologialla on varmuus, joka vastaa sitä, että tuli polttaa tai sade tuo märät hiukset, jos ulkona kävelee. Omakohtainen kokemus on aina suurempi kuin luettu (pakastettu) tieto.

Minun tautologiani on sitä, että tiedän miten sadismi ja kateus toimii. Olen nähnyt miten minua viedään naiseuteni takia häpeänpaaluun ja sinne en silti kuulu sillä saan aina tuloksia (rahassa mitattuna) missä vaan. Olen siis todellinen Pro mutta ärsytän, koska ihmisten on pakko miettiä omia negatiivisia tunteitaan minun läheisyydessään ja sitä eivät halua. Heille tulee automaattinen paha olo siitä, etteivät olekaan turvassa sillä minä osoitan, että maailma ei ole sitä mitä uskotaan. Se on taustalla paha. Se lisää tahallaan prosesseja, joiden tarkoitus on tappaa ja olla kannattava sen tappamisen ohella. Tätä ei olla suostuttu näkemään sillä kuolemaa ei haluta ymmärtää ja sen takia kaikkia negatiivisia prosesseja sivuutetaan ikäänkuin hullun houruna.

Mutta en ole hullu ja voin vakuuttaa RR että sinäkin kuolet vaikka et sitä aktiivisesti osaa ajatellakaan. Tämä oli Sartren ja eksistentialismin lähtökohta: vain näkemällä (siis näkemällä) kuoleman voi ajatella objektiivisesti. Kaikki muu on vääristettyä lähtökohtaisesti ja koko länsimaa vakuutus- ja riskianalyyseillään on lähtökohtaisesti fuulannut omaa perusajatteluaan hylkäämällä negatiivinen, musta olemisen muoto ikäänkuin lohduttaakseen itseään ja muita.

Mutta reality on reality. Sitä on RR:kin tiedostettava jos haluaa ollaa intelligentiaa. Jos haluaa olla lukenut voi mennä tietovisaan briljeeraamaan miten papukaijat ovat oppivaisia. Se ei ole sama kuin sivistys. Sivistys on myös sydämen sivistys ja sen oppiminen käy juuri negatiivin kautta. Kuten valokuvauksessakin: negasta positiivi. Positiivi on se mitä mitataan kuten positivismissa oli kyse: transaktiot mitataan - ei niitten polyfoniaa eikä niitten syy-seuraussuhteet. Tiede meni positivismissaan yli oppimisen; eivät ottaneet mukaan oppimisen vaatimat prosessit jotka ovat käänteisiä: vaivaa maksavat prosessit eikä sillä lailla aktiivisia.
Ei voidakaan mitata transaktioita pelkästään: pohja on ollut puutteellinen alusta alkaen.

Wienin porukka on ollut väärässä: sympaattinen on se, joka ei opi (vaikka oppii ulkoa) ja empaattinen on se joka on oppinut sillä on korjannut nega-positiivisuus lähtökohtaa, ennen kuin lähtee ns. olemaan objektiivinen.

Afrikkalaisisten genotypia ylläpitää heidän köyhyyttään, ei Maslow joka toimii teoriana sillä lailla, että ihmisen kyvyt olisi olla itsenostava. Ei ole; ja köyhyyden sisällä ihminen kehittää myös ominaisuuksiaan eli reflektio paranee joka on omiaan heittämään köyhä ihan toiselle tasolle kuin rikas - heti kun hän saa nuo alemmat puutteet eli ravinnon osuuden korjaantumaan. Tämä on nähty mm urheilussa.

Jospa jotain tuli selväksi. Tuo sympaattisuus/empaattisuus on niin suuri löytö, että siinä David Humekin kalpenisi. Ota nyt RR ja kirjoita pian oikea artikkeli jonnekin lehteen niin saat sulan hattuusi. Jos ymmärsit: joku muu ymmärsi varmasti eli kiirettä tulee pian, jos haluaa julkisuutta.

6. helmikuuta 2008 9:11