Psykopaatti
Minun tietääkseni psykopaatti on nimi ihmistyypille, joka on omnipotentti (ei ymmärrä, että muutkin voivat tietää asioita joita tämä itsevaltias ei tiedä),
eli itsekeskeinen jo lähtökohtaisesti. Psykopaatti on siis tunnusomaisesti kylmä sille, mitä muut sanovat ja tahtovat. Se on psykopaatin pääominaisuus. Miten hän sitten käyttää omaa taitavaa kommunikointitaitoaan on sitten toinen hyvin tyypillinen piirre. Silti kaikki ihmiset, joilla on hyvä kommunikointikyky eivät ole vastavuoroisesti kuitenkaan psykopaatteja. Logiikka ei toimi toiseen suuntaan: Fred tappoi Johnin ei ole sama väite kuin että John tappoi Fredin. Semantiikkaa pitää tajuta, sillä luoja loi monenlaisia ihmisiä, ja piirteet voivat näyttäytyä samanlaisina ellei tarkista myös tavoitteet ja tahtotilan syitä. Pitää siis tarkistaa mihin ihminen käyttää aikansa; mikä on motivaaation syy ja mitkä sen mukaan on motivaation arvot.
Jos ihminen sanoo, että hän arvostaa perhettään mutta käyttää kaikki aikansa esim. keilahallissa tai jossain baarissa kavereittensa kanssa, tai hän tekee niin paljon työtä ettei lapset ikinä näe ihmistä tämä sama ihminen ei voi sanoa, että arvoissa on lapset. Ei voi sanoa, ellei siis käytä aikaansa myös siihen mikä on sanottu olevan arvoissa korkealla.
Jos tunnusomaisia piirteitä on psykopaatilla ja äärimmäisen viisaalla ihmisellä samanlaiset se voi olla sama kehä kuin nerous ja hulluus: muistuttavat toisiaan ääripäissä. Silti tarkoittavat ja tuovat eri asioita elämäämme. Hullu tappaa ja mesoaa kaduilla, kalastaa vesilasissa jne jne mutta viisas pärjää elämässä sen takia, että on nimenomaan muita taitavampi käyttämään älyään sittenkin vaikka häntä leimataan pitkin matkaa. Aito nerous pitää siis näkyä elämässä; ellei nero ole millään lailla saanut sellaisen elämän, että voidaan katsoa, että hän on pärjännyt muita joukkoja paremmin hän ei ole nero. Nyt tässäkin on kuitenkin muistettava mitkä perusarvot ohjaavat: Einsteinin tyyppiselle nerolle haaste oli fysiikassa ja siksi ns. laboratoriossa. Kasvatustieteen nerolle laboratorio on siirtynyt sosiaaliseen kontekstiin, eli hän laboroi aitojen ihmisten kanssa, ja tältä osin hän on samanlainen kuin psykopaatti. Samalla hän ei ole tehnyt laborointia ollenkaan oman etunsa takia (ei ole rikastunut päivääkään sillä työllä) mutta on osoittanut jotain hyvin tärkeää muille. Hän teki laboroinnin muiden avulla ja aikaansai nosteen vaikka sen formula ei ole kirjattavissa ihan muutamilla symbooleilla. Silti se oli temppu joka vaati paljon ja tempun takana motivaatio parantaa elämää muille. Kun moraalin kanssa leikkii on aina oma itseys vaarassa, senkin hän tiesi. Silti ei ollut paljon menetettävää koska oli reflektoinut niin paljon lapsuuden traumoista alkaen, että koko ajattelu oli muokkaantunut paljon syvemmän näkemyskaavan mukaan kuin ns. mainstream-ajattelu. Silti piti löytää ne sanat, joiden avulla mainstream ja Gaussin keskikäyrän porukka tajuaisi jotain ylipäänsä. Vaikeinta on mennä alaspäin kommunikoinnissa; ei ole helppo muistaa miten lapsille pitää selittää miksi aurinko menee nukkumaan kun ei voi käyttää sanat planeetta ja alkuvoimat.
Kun pitää käyttää lapsen tarinamaailmaa, jotta edes jotain meinisi perille. Se on haastavinta sekä psykopaatille, että nerolle.
On vaikeaa tietää missä rajat kulkevat oivallustasojen osalta koska eri ihmiset oivaltavat eri tasoisista rappusista ja netissä kirjoitettu teksti on aina modaliteettiensä osalta laaja ja väärintulkittavissa siksi.
Sen takia vain kohtaaminen kertoo meille sen, onko kyseessä nero vai psykopaatti. Ihminen jolla on lämpöä saa hevoset hiljaiseksi, pelotetut koirat hulluiksi tai uudelleen pelkääviksi sillä pelotettu koira on opetettu uskomaan kovuutta ja rangaistuksia, mutta tämä nero saa yksinäiset koirat iloiseksi eli onnelliseksi siksi, että vihdoin saivat lämpöä jota usein kaipaavat.
Ihminen, jolla on oikea "katse" on eettinen siksi, että hänen kyky katsoa oikein on suorassa. Eläimet näkevät sen, näin minä luulen. Buber on kirjoittanut siitä, miten ensin pitää nähdä jotain, jos aikoo sitä samaa sitten analysoida. Katse on siis ennen sanaa.
Tuliko pitkäksi. Rakkaus on siksi osaksi katseessa eikä ikinä kommunikoidu näin merkkien avulla. Kirjakieli kylmentää voisi sanoa.
posted by Homo Garrulus @ 11:32 AM
0 comments
